Mark Levengood ei anna periksi ennakkoluuloille
– Olen ylpeä tv-ohjelmistani ja kirjoistani, mutta tärkein tehtäväni on ollut mukanaolo homoliikkeessä, Mark Levengood sanoo.
Mark Levengoodin mielestä hänen tärkein tehtävänsä on ollut ennakkoluulojen vähentäminen. Niin homoja kuin suomenruotsalaisia kohtaan.
Kirsti Kajanne
Kuva Pär Kjellén
9.12.2009
Kuivuneet lehdet narskuvat askelten alla Tukholman söderiläisessä puistossa. Tunnettu toimittaja-kirjailija Mark Levengood on pukeutunut rentoihin vaatteisiin pientä kävelyretkeä varten.
Levengood muutti Suomesta Ruotsiin 80-luvun alkupuolella ja hoiti vanhuksia sairaalassa. Joka aamu viisi minuuttia ennen töiden alkua kaikkien maahanmuuttaja-työntekijöiden piti näyttää sairaanhoitajalle, ettei kynsien alla ollut likaa.
– Sitten minut lähetettiin siirtolaisille räätälöidylle ruotsin kurssille, vaikka ruotsi on äidinkieleni. Olin luokan paras, Levengood naureskelee .
Mark William Levengood
Syntynyt 1964 Yhdysvalloissa
Toiminut ohjelmapäällikkönä ja isännöinyt talk show-ohjelmaa Ruotsin televisiossa.
Tehnyt 2008–2009 ohjelmasarjaa Levengood Suomesta YLE TV1:lle.
Puoliso kirjailija-koomikko Jonas Gardell, kaksi lasta.
Kirjoittanut kaksi pakinakirjaa sekä yhdessä Unni Lindellin kanssa kaksi kokoelmaa lasten lausahduksia.
– Lapsuudessani ja nuoruudessani Suomessa ei ollut tilaa individualismille. Maa oli vielä niin sodan varjossa.
Hiljainen vaatimus oli, että kaikki olisivat samanlaisia.
– Minä en halunnut oppia mahtumaan ryhmään, johon en kuulunut.
Identiteettinä suomenruotsalaisuus
Mark Levengoodiin äiti syntyi keskelle sotaa ja joutui helsinkiläiseen lastenkotiin. Rauhan aikana hänet otettiin suomenruotsalaiseen perheeseen, ja hän omaksui ruotsin kielen. Levengoodin lapsuudessa, 1970-luvun Suomessa, ei ollut hauskaa olla suomenruotsalainen. Ilmapiiri oli aggressiivinen.
– Espoon Haukilahdessa oli jengi, joka antoi turpiin, jos sai kiinni. Olin kyllä aika nopea juoksemaan.
Levengoodin mukaan suomenruotsalaisiin kohdistuvat ennakkoluulot olivat samanlaisia kuin ennakkoluulot juutalaisia kohtaan.
– Että ollaan hirveän varakkaita, bättre folkia ja että meillä on valtaa. En tosin ole kuullut, että suomenruotsalaisten väitettäisiin juovan vauvojen verta.
– Ei me lähdetty koskaan laskettelemaan, koska meidän vanhemmilla ei ollut varaa ostaa suksia.
Levengood sanoo, että hänen identiteettinsä on täysin suomenruotsalainen, vaikka hän on asunut Ruotsissa yli 20 vuotta. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että kävi koulua Suomessa. Koko maailmankuva avautui suomenruotsalaisesta näköpiiristä, eikä sitä voi muuttaa, vaikka haluaisikin.
Erilaiset eristettiin
Levengood kohtasi ennakkoluulot jälleen, kun hän muutti yhteen ensimmäisen poikaystävänsä kanssa Suomessa. Silloin alkoi sosiaalinen hiljaisuus. Levengoodia ja poikaystävää ei kutsuttu juhliin.
– Ihmiset eivät tienneet, miten asiat toimisivat. Olisiko meillä tasaparit tanssiessa? Tanssisimmeko me kaksi yhdessä? Nykyäänkin ihmiset hermostuvat, kun eivät tiedä, miten asennoitua, Levengood sanoo.
Tukholmassa uusnatsien poikaporukka hakkasi hänet kerran kadulla. Reidet potkittiin rikki, hammas irtosi ja huuli halkesi. Siitä tuli sairaalareissu. Levengood oli tuolloin jo tunnettu.
– Sain niin paljon postia ja kukkia, että postinkantaja sai kävellä ylös alas meidän rapussa. Huomasin, että tällaisella syrjinnällä ei ole mitään tukea. Oikeudessa tuomari kysyi pojilta, tunnistitteko Mark Levengoodin. He sanoivat: Joo, me katsomme aina hänen tv-ohjelmansa!
Suomi ja Ruotsiko samanlaisia?
Jo pari vuotta Ruotsissa asuttuaan Mark Levengood huomasi, että Ruotsi ja Suomi ovat hyvin erilaisia maita. Hänen mielestään on suuri vahinko uskoa, että ainoa eromme on eri kieli. Ruotsissa on ollut kuningas ja hovi yli 1 000 vuotta. Etiketti ja käyttäytymistavat ovat siirtyneet porvaristosta työväenluokkaan.
– Ruotsissa käyttäytyminen on oppimisasia. On myös opittu, että kaikki ovat tasa-arvoisia. Suomessa vanhat agraarikäsitykset ovat taustalla. Suomessa on tärkeää olla puhdas, maksaa velat ja puhua totta. Joo on joo, ja ei on ei.
Levengood kertoo ruotsalaisesta, joka sanoo suomalaiselle haluavansa syödä lounasta tämän kanssa. Ruotsalainen ei ole tosissaan. Hän haluaa vain sanoa: olet ihan kiva. Suomalainen ottaa kutsun tosissaan ja ehdottaa päivämäärää. Sitten suomalainen miettii, millainen tyyppi tuo ruotsalainen on, kun ei puhunut totta.
Levengood nauraa esimerkilleen niin, että kaikki ympärillä kuulevat.
Linkit
EU:n Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan -kampanja
Lisää jutun teemoista
Mark Levengood, syrjintä, vähemmistöt
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.