Oikeusasiamies Diamandouros: tyhmä vai rohkea?
Nikiforos Diamandourosin mielestä tärkeintä Lissabonin sopimuksessa on mahdollisuus kansalaisaloitteeseen. ”Se vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia aktivoitua omien oikeuksiensa puolustamisessa.”
Euroopan oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros vahtii, että avoimuus ei jää EU:ssa tietosuojan jalkoihin.
Minna Suihkonen
Kuva Markus Sommers
18.11.2009
Euroopan oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros tervehtii Suomen-vierailullaan lämpimästi kansanedustaja Jacob Södermania. Söderman oli Euroopan ensimmäisen oikeusasiamies ja Diamandouros on hänen seuraajansa.
– Suomi on edesauttanut suuresti EU:n läpinäkyvyyden kehittymistä. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät unioniin, ne alkoivat päättäväisesti puskea unionia avoimempaan suuntaan, Diamandouros kiittelee.
Opas auttaa
valituksen teossa
Euroopan oikeusasiamiehen sivuilla interaktiivinen opas neuvoo, mikä toimielin on oikea osoite kantelullesi.
Oikeusasiamies on EU:n hallinnon avoimuuden ja laillisuuden vartija. Hänellä on oikeus tutkia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanteluja EU:n toimielinten hallinnollisista epäkohdista. Kovana luuna tunnettu Söderman antaa tunnustusta seuraajalleen.
– Minulla ei ehkä olisi riittänyt rohkeutta vaatia meppien matkakulujen julkistamista, Söderman naurahtaa.
European Voice -lehti kysyi äskettäin artikkelissaan, onko Diamandouros tyhmä vai urhea, kun hän vaatii parlamentin rakennusten rahoituksen tutkimista. Oikeusasiamies hakee jatkokaudelle, ja hänen jatkostaan päättävät tammikuussa Euroopan parlamentin jäsenet. Lehden mukaan Diamandourosin vaatimus on ärsyttänyt joitakin tahoja parlamentissa.
Tietosuoja vie usein voiton
Unionissa avoimuutta ja yksityisyyttä määrittävät kaksi säädöstä: asetus EU:n asiakirjojen julkisuudesta eli niin sanottu avoimuusasetus ja asetus tietosuojasta. Diamandourosin mukaan unionin virkamiehet ovat tähän asti vedonneet mieluummin tietosuojasäädöksiin kuin avoimuusasetukseen, silloin kun nämä kaksi lakia ovat törmänneet.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimet ovat kuitenkin linjanneet, että lait ovat tasaveroisia ja niiden suhteen pitää pyrkiä tasapainoon. Vielä EU:n toimielimet eivät ole sisäistäneet oikeusistuinten linjausta tarpeeksi hyvin, Diamandouros myöntää. Tietosuoja vie edelleen usein voiton.
– Toimielinten täytyy opetella ottamaan tasapainologiikka osaksi rutiinejaan, Diamandouros painottaa.
EU:n avoimuusasetusta uudistetaan parhaillaan. Diamandouros ei ole täysin tyytyväinen komission esitykseen.
– Toivon, että vähintään saamme säilytettyä vanhan asetuksen tason.
Diamandourosta huolestuttaa erityisesti asiakirjan määritelmä komission esityksessä. Sen mukaan asiakirjaksi ei määriteltäisi tietoa, jota ei ole välitetty virallisesti tai jota ei ole rekisteröity.
– Tällainen tieto ei kuuluisi asetuksen piiriin, eivätkä kansalaiset voisi päästä siihen käsiksi. Se merkitsisi läpinäkyvyyden vähentymistä.
EU:n sanasto uusiksi
Ensimmäisestä avoimuusasetuksesta vuonna 2001 tuli odotettua parempi, koska hetki oli otollinen EU:n kurssin kääntämiseksi. Suomi ja Ruotsi olivat vastikään liittyneet unioniin.
– Ennen sitä avoimuus ja läpinäkyvyys eivät kuuluneet EU:n sanastoon, Diamandouros sanoo.
Myös Jacques Santerin komission kaatuminen rahankäyttösotkujen piilotteluun vuonna 1999 aiheutti painetta saada aikaan läpinäkyvyyttä lisäävää lainsäädäntöä, oikeusasiamies analysoi. Tällä hetkellä avoimuuden edistäminen ei herätä mepeissä tai kansalaisissa yhtä suurta kiinnostusta. Diamandouros on kuitenkin tyytyväinen, että parlamentti on asettunut hänen kanssaan samalle kannalle avoimuusasetuksen uudistuksen kriittisistä kohdista.
Kanteleminen kannattaa
- Suomalaiset ovat keskimääräistä innokkaampia tekemään kanteluja Euroopan oikeusasiamiehelle.
- Valtaosa suomalaisten kanteluista koskee kuitenkin kansallisten instituutioiden toimintaa. Euroopan oikeusasiamies tutkii hallinnollisia epäkohtia ainoastaan unionin toimielimissä ja laitoksissa.
- Viime vuonna suomalaiset tekivät 49 kantelua. Niistä neljä oli oikeusasiamiehen toimialaan kuuluvia ja kaksi päätyi tutkittavaksi.
- Euroopan oikeusasiamiehelle kannellaan useimmiten avoimuuden puutteesta. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että EU:n virkamies kieltäytyy antamasta kansalaiselle asiakirjaa, jota tämä on pyytänyt nähtäväkseen.
- Yleisin kantelun kohde on Euroopan komissio.
- Oikeusasiamiehen palvelut ovat aina maksuttomia.
- Oikeusasiamies saa tuloksia aikaan. Vuonna 2008 päätetyistä tapauksista yli kolmanneksessa saatiin aikaan kantelijan kannalta myönteinen ratkaisu. Kantelun kohteeksi joutunut toimielin hyväksyi oikeusasiamiehen sovintoratkaisun tai sopi itse asian kantelijan kanssa.
Linkit
Lisää jutun teemoista
avoimuus, Euroopan oikeusasiamies, Nikiforos Diamandouros, tietosuoja
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.