Serbian nuoret kaipaavat maailmalle
Mirko Sajic tuulettaa Tara-vuorella. Matkahaaveina ovat Espanja ja Tiibet, mutta riittää kotimaassakin nähtävyyksiä.
Maailmassa ei liene kolkkaa, jossa ei olisi piipahtanut joku suomalainen reppumatkailija. Serbian nuorista suurin osa on voinut vain haaveilla ulkomaista.
Teksti ja kuva Mia Puutio/Serbia, Valjevo
21.9.2009
Serbialaisen Ranko Filipovicin mielestä matkustaminen on tärkeintä nuorille aikuisille.
– Meidän sukupolveltamme parhaat vuodet on viety, Filipovic, 29, toteaa.
Matkustaminen Serbiasta on ollut hankalaa liki 20 vuotta. Sodat 1990-luvulla ryvettivät maan kansainväliset suhteet ja eristivät sen asukkaat muusta Euroopasta. Nykynuorten vanhemmat saattoivat hujauttaa Italiaan farkkuostoksille autolla tai junalla. Liittoutumattoman Jugoslavian passilla pääsi melkein minne vain.
– Jos emme tunne muita kulttuureita, emme tunne itseämmekään, sanoo Filipovic, joka toimii Lajkovacin kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Viisumipakko poistumassa
Viisumipakko poistuu vuoden 2010 alussa serbialaisilta, makedonialaisilta ja montenegrolaisilta, jos EU:n parlamentti ja ministerineuvosto hyväksyvät komission ehdotuksen.
Ehtoina ovat muun muassa biometriset passit.
Serbia on EU:n mahdollinen ehdokasmaa.
Ehdokkuusprosessia on hidastanut se, että Serbia ei ole toimittanut Bosnian serbiarmeijan entistä komentajaa Ratko Mladicia YK:n sotarikostuomioistuimelle Haagiin.
Viisumi vaivan takana
Valjevolainen Ceca Djurovic, 31, vietti kolme kuukautta Australiassa 2005. Matka oli mahdollinen, koska Djurovicin äiti asuu siellä. Äiti lähetti kutsun ja maksoi kustannukset.
– Näin paljon kulttuureja ja tapoja. Englantiakin puhun nykyään aika sujuvasti, Djurovic iloitsee.
Ilman suhteita viisumin saaminen voi olla vaikeaa. Kohdemaassa asuvan yksityishenkilön tai muun tahon kutsu on paras liite hakemukseen.
Schengen-viisumiin tarvitaan muun muassa matkavakuutus, meno-paluu-lentolippuvaraus ja jopa todistus vakituisesta työpaikasta. Kaiken vaivan ja kulujen jälkeen lupa voi silti jäädä saamatta. Tiukilla määräyksillä EU-maat haluavat estää laitonta maahanmuuttoa.
Varsinkin kurjimpina sotavuosina melkein jokainen nuori halusi pois Serbiasta, kertoo espanjan opiskelija Ivana Brkovic, 23.
– Osasyy oli idealistinen kuva elämästä länsimaissa. Nyt täälläkin on parempi elämä.
Pienet palkat suurin este
Vaikka Serbian elintaso on kohentunut sitten 1990-luvun hurjien inflaatiovuosien, matkustelun suurin este on taloudellinen.
– Haaveita on, rahaa ei. Kotona on halvinta, tiivistää kuorma-auton kuljettaja Mirko Sajic, 25.
Keskimääräinen nettopalkka on 350 euroa, matalapalkka-aloilla vain 100 euroa. Moni ei matkaile edes kotimaassa. Yhdessäoloon ja hauskanpitoon toki panostetaan. Serbialaiset uskovat, että EU-maissa työ on paljon isompi osa nuorten aikuisten elämää.
– Muualla elämä on vakavampaa. Mitä tulee ystävien kanssa seurusteluun, ei missään ole sellaista kuin täällä, Sajic kehuu viihtyisässä kahvilassa Gradac-joen rannalla.
Huono kuva serbeistä
Ivana Brkovicin espanjan kielen opinnot ovat loppusuoralla, mutta hän ei ole koskaan käynyt Espanjassa. Tänä vuonna hän pääsi Suomeen, Toholammille, kieliharjoitteluun. Suomea hän on opiskellut pari vuotta yksityisesti. Innostus lähti alun perin Nightwish-bändin musiikista.
Brkovicin mielestä nuorten tunne eurooppalaisuudesta riippuu suoraan siitä, miten paljon he ovat nähneet muita maita.
– Joillekin on kasvanut asenne, että ”mitä me Euroopalla”. Heillä ei ole ollut kosketusta muunmaalaisten nuorten kanssa, Brkovic pohtii.
Kaikki haastatellut arvelevat, että muiden eurooppalaisten kuva serbeistä on huono.
– Jos kokee olevansa hyljeksitty, myös halu olla osa Eurooppaa hiipuu. Olisi hienoa tuntea olevansa tasavertainen kaikkien ihmisten kanssa, Ranko Filipovic toteaa.
Linkit
EU ja Serbia
Lisää jutun teemoista
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.