Europa

Turkin kurdit odottavat EU-jäsenyyttä

Turkin EU-jäsenehdokkuus on parantanut kurdien elämää. Silti opiskelija voidaan savustaa ulos yliopistosta, jos hän tuo kurditaustansa esiin.

Teksti ja kuva Ayla Albayral, Urfa/Turkki
23.9.2009

Turkin kurdit iloitsivat eniten, kun Euroopan unioni aloitti jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa lokakuussa 2005. Jäsenyyden haku on parantanut kurdien asemaa.

– EU-jäsenenä saisimme oikean demokratian, ja me kurdit voisimme ilmaista itseämme vapaammin, opiskelija Birgül Basduvar, 26, sanoo.

Jo Turkin hyväksyminen jäsenehdokkaaksi vuonna 1999 marssitti kurdien elämään tuntuvia muutoksia. Äidinkieltä sai käyttää vapaammin, ihmisoikeustilanne kurdialueella parantui ja poikkeustila lakkautettiin.

Turkin kurdien henkinen pääkaupunki Diyarbakir onkin kohentunut silmissä. On ravintoloita, supermarketteja ja internet-kahviloita, joista kaduille virtaa kurdinkielinen musiikki. Poissa ovat viime vuosikymmenen painostava tunnelma, rähjäisyys ja häpeä omasta kulttuurista. Uudistusten tahti hidastui neuvottelujen alettua, mutta alue vaurastui muun Turkin mukana.

Tärkein muutos tapahtui korvien välissä. Yhä useampi Turkissa on tietoinen EU:n vähemmistö- ja ihmisoikeussäädöksistä.

”Haukuttiin terroristiksi”

Birgül Basduvar on ylpeä kurdijuuristaan. Kurditaustan korostaminen ei silti ole helppoa. Nuori nainen joutui äskettäin keskeyttämään opintonsa Muglan yliopistossa Etelä-Turkissa. Hän oli yksi harvoista kurdialueelta tulleista opiskelijoista.

– Kun osallistuin kurdien ja ihmisoikeusjärjestön tilaisuuksiin, sain opettajien ja turkkilaisopiskelijoiden vihat niskoilleni. Minua haukuttiin terroristiksi, hän kertoo.

Terroristeilla viitataan PKK-kurdijärjestön jäseniin, jotka ovat taistelleet valtion armeijaa vastaan 25 vuotta. Myös EU määrittelee PKK:n terroristijärjestöksi.

Birgülin ikäisistä nuorista monet ovat jo vuosia taistelleet PKK:n riveissä. Jotkut ovat menettäneet uskonsa kurdien tulevaisuuteen Turkissa – toiset omaansa. Työttömyys kurdimaakunnissa hipoo jopa 70:ää prosenttia. Se on yli kuusinkertainen muuhun Turkkiin verrattuna.

Komissio: Ei ihmereseptiä

EU-uudistukset ovat hidastuneet Turkin ja unionin välisten kriisien vuoksi. Kurdit ovat tästä huolissaan. Taannoin Euroopassa tavattiin todeta, että ”Turkin tie EU:hun kulkee Diyarbakirin kautta”.

Kurdit ovat epäilleet, että EU on siirtänyt heidän ongelmansa Yhdysvaltain ratkaistavaksi. Euroopan komission Turkin-delegaation mukaan kurdeja ei ole unohdettu.

– Keskitämme merkittävästi varoja juuri tämän alueen kehittämiseen, delegaation johtaja Marc Pierini sanoo.

Pierini osallistui unionin tuella perustetun teollisuusalueen avajaisiin Itä-Turkin Urfassa. Alueella asuu paljon kurdeja. Pierinin mukaan unioni käyttää Turkin jäsenyysvalmisteluihin noin 1,6 miljardia euroa, josta merkittävä osa menee kurdialueille.

Kaakkois- ja Itä-Turkissa on tuettu lasten koulunkäyntiä, kansalaisjärjestöjen toimintaa ja alueen teollisuuden ja yritysten kehittämistä.

– Kuuntelemme kurdeja ja seuraamme tilannetta, mutta meillä ei ole ihmereseptiä kurdiongelman ratkaisemiseksi, Pierini totesi.

Ei vieläkään virallinen vähemmistö

• Turkin hallitus on luvannut parantaa kurdien asemaa uudella kurdialoitteella.
• Kurdit olivat toivoneet perustuslakimuutosta, jossa kurdit ja heidän kielensä tunnustettaisiin. Nykyisin kansalaisuuden määritteessä korostetaan turkkilaisuutta, ja turkki on ainoa virallinen kieli.
• Sisäministeri Besir Atalay kuitenkin ilmoitti, ettei aloitteeseen sisälly perustuslakimuutosta.
• Kurdien toinen toive oli saada opetusta omalla äidinkielellä. Sekin jäänee haaveeksi.
• Kurdikysymystä ja EU-Turkki-suhteita tutkinut Kemal Kirisci uskoo, että hallitukselta on odotettavissa symbolisia askeleita.
• Puhetta on ollut kylien ja -paikkakuntien kurdinimien palauttamisesta sekä kurdinkielen ja -kulttuurin tutkimuslaitosten avaamisesta yliopistoissa.

Linkit
Turkki ja EU

Lisää jutun teemoista

kurdit, Laajentuminen, Turkki, vähemmistöt