Europa

Obaman aikapula vaarantaa ilmastotalkoot

Yhdysvallat ottaa johtavan roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa, jos Barack Obama onnistuu. EU:lta kaivataan luovia ratkaisuja rahoitukseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Tapani Vaahtoranta.

Matti Remes
Kuva Markus Sommers
10.6.2009

Maailman maat kokoontuvat joulukuussa Kööpenhaminaan sopimaan kasvihuonepäästöjen rajoittamisesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, tutkija Tapani Vaahtoranta pelkää, että ilmastoneuvotteluja hidastaa Yhdysvaltain aikapula.

Presidentti Barack Obama on ilmaissut halunsa lähteä mukaan ilmastotalkoisiin, mutta poliittinen keskustelu päästövähennyksistä on vasta käynnistynyt Yhdysvalloissa.

– Obama on hankalassa tilanteessa. Toisaalta hän haluaa olla aloitteellinen muiden maiden suuntaan. Toisaalta hänen on vakuutettava kotimaassa, ettei sitoutuminen päästövähennyksiin jarruta talouskasvua, Vaahtoranta sanoo.

Hänen mukaansa johtava asema ilmastonmuutoksen torjunnassa siirtyy EU:lta Yhdysvalloille, jos Obama onnistuu tavoitteissaan. Obaman pitkän tähtäimen suunnitelma on vähentää Yhdysvaltain hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vaahtoranta pitää suunnitelmaa kunnianhimoisena.

– Se vastaa suunnilleen EU:ssa asetettuja tavoitteita.

Yhdysvaltain mukaantulo ei kuitenkaan yksin riitä.

– Teollisuusmaat ovat vastuussa meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta, mutta kehittyvien talouksien päästöt kasvavat kovaa vauhtia. Jos niitä ei onnistuta rajoittamaan, ilmastonmuutos voimistuu.

Yhdysvallat saatava mukaan

Yhdysvallat ja Australia eivät Kioto-prosessissa sitoutuneet vähentämään päästöjään. Yhdysvallat allekirjoitti kyllä sopimuksen, mutta sitä ei koskaan hyväksytty maan senaatissa. Vaahtorannan mukaan ilmastoneuvottelujen kannalta olisi kohtalokasta, jos vastaava toistuisi.

Yhdysvaltain uusi energia- ja ilmastolaki on parhaillaan valmisteilla, mutta ennen Kööpenhaminaa sitä tuskin ennätetään hyväksyä kongressissa.

– Kysymys kuuluu, voivatko muut maat luottaa siihen, että Yhdysvallat pitää kiinni lupauksistaan. Kaikkein tärkeintä olisi vakuuttaa Kiina.

EU:lta ideoita rahoitukseen

Kiina on luunkova neuvottelukumppani Kööpenhaminassa, sillä maa pelkää kansallisten päästövähennystavoitteiden vesittävän talouskasvun jatkumisen.

Vaahtoranta ei usko, että EU pystyy suuresti auttamaan Yhdysvaltain ja Kiinan sovun syntymisessä. Sen sijaan EU voi edistää neuvotteluja kehittämällä luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittamiseen.

Kiina ja muut kehitysmaat vaativat, että rikkaiden maiden on tuettava hankkeita, jotka vauhdittavat vähäpäästöiseen teknologiaan siirtymistä.

– Kuka rahoituksen kohteista päättää, ja mikä on rikkaiden maiden tuen määrä? Nämä ovat keskeisiä kiistanaiheita.

Vaahtoranta huomauttaa, että rahaa tarvitsevat myös ne köyhät kehitysmaat, jotka joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin: kuivuuteen, tulviin ja hirmumyrskyihin. Taantuman myötä julkinen kehitysapu uhkaa kuitenkin vähentyä.

– Oleellista olisi, että yritykset saataisiin entistä enemmän mukaan uuden teknologian hankkeisiin.

Kööpenhaminan-kokouksesta ei Tapani Vaahtorannan mukaan kannata odottaa Kioton pöytäkirjan korvaavaa ilmastosopimusta. Tutkija uskoo silti, että Kööpenhamina on tärkeä etappi tiellä kohti maailmanlaajuisia päästövähennyksiä.

– Kokouksessa on tärkeää hahmottaa puitteet lopulliselle sopimukselle. Kööpenhaminan jälkeen joudutaan järjestämään vielä uusia kokouksia, joissa ratkaisemattomat asiat sovitaan.

Linkit

Ilmastonmuutoksen hillitseminen (Euroopan komissio)
Miten kansalaiset voivat vähentää ilmastopäästöjä (Euroopan komissio)

Lisää jutun teemoista

Barack Obama, Ilmastonmuutos, Kööpenhamina, Tapani Vaahtoranta