Europa

Suomalaisyritykset ponnistavat Turkin markkinoille

Turkin valtavat markkinat kiinnostavat suomalaisia. Esteitä riittää, mutta maa kehittyy jatkuvasti EU-yhteistyön vauhdittamana.

Minna Suihkonen
Kuva Futureimagebank
20.5.2009

Suomen ja EU-ehdokasmaa Turkin välinen kauppa kasvaa vauhdilla. Kaupan arvo on jo kahtena vuonna ylittänyt miljardin euron rajapyykin. Suomen vienti Turkkiin on kasvanut pitkään lähes viidenneksellä vuosittain.

Turkin valtavat markkinat houkuttelevat, mutta ulkomaalaisyrityksille ne ovat vielä haastava ympäristö. Tekstiilipalveluyritys Lindström on toiminut Turkissa vuoden 2008 tammikuusta lähtien. Lindströmin tytäryritys vuokraa Istanbulissa työvaatteita paikallisille yrityksille. Yrityksen käynnistäminen ei ollut helppoa.

– Se oli pitkä ja kivinen tie. Yrityksen rekisteröiminen yhtiörekisteriin kesti kuusi kuukautta, kertoo Lindströmin Euroopan tytäryrityksistä vastaava johtaja Mika Hartikainen.

Vaikka byrokratia on Turkissa sotkuista, yksityisten ihmisten asenne on kohdallaan ja päätöksenteko sujuu nopeasti, Hartikainen kiittää.

– Alkuhaasteiden jälkeen kaikki on mennyt hyvin.

Useita suomalaisia

Lindström odottaa Turkin tytäryritykseltä lähivuosina kovaa kasvua. Suunnitelmissa on toiminnan laajentaminen yhteen tai kahteen uuteen kaupunkiin.

Suomalaisyrityksistä suurimmat investoinnit Turkkiin on tehnyt TeliaSonera. Se omistaa 37 prosenttia Turkcellistä, joka on maan suurin gsm-operaattori. Nokia, pakkausvalmistava Huhtamäki sekä laivojen voimaratkaisuja ja voimaloita toimittava Wärtsilä ovat Turkissa merkittäviä toimijoita.

Yhteensä Turkissa toimii lähes 30 suomalaisomistuksessa olevaa yritystä, ja noin 200 suomalaisyrityksellä on Turkissa edustaja myyntitoimintaa varten.

Edistystä ja ongelmia

Turkin taloudellinen kehitys on vuoden 2001 talouskriisin jälkeen ollut vaikuttavaa, kertoo ulkoasianhallinnon maaohjelma. Maan kokonaistuotanto kasvoi vuosina 2002–2007 keskimäärin seitsemän prosenttia. Kasvu on maailmantalouden taantuman vuoksi hidastunut myös Turkissa.

Turkki yksityistää reippaasti valtion omistamia yrityksiä. Maa panostaa voimakkaasti energiasektorinsa kehittämiseen ja on viritellyt Suomen kanssa yhteistyötä ydinvoima-alalla sekä uusiutuvien energiamuotojen kehittämisessä.

Inflaation Turkki on saanut painettua noin 10 prosenttiin. Turkilla ja Euroopan unionilla on ollut tulliliitto jo vuodesta 1996.

Tulliliitto ei kuitenkaan suomalaisyritysten kokemusten mukaan toimi kuten sen pitäisi. Turkkilaisviranomaiset vaativat usein tuontitavaralta tulliliiton vastaisia lupia ja lisenssejä.

Turkin suurin ongelma on harmaa talous. Sen arvo on 50–70 prosenttia maan taloudesta. Myös pimeä kauppa on yleistä. Patenttien ja tavaramerkkien valvonta on osoittautunut ongelmalliseksi ja oikeuskäsittelyt hitaiksi ja arvaamattomiksi.

Epävakaus pelottaa

Turkin yleinen ongelma on poliittinen epävakaus, on EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn todennut. Turkki näyttää kulkevan poliittisesta kriisistä toiseen. Epävakaus hidastaa Turkin EU-jäsenyyden etenemistä ja pelottaa ulkomaisia yrityksiä ja investoijia.

Kirjoituksessaan turkkilaisessa Milliyet-sanomalehdessä Rehn kehottaa Turkkia hoitamaan päätökseen lakiuudistukset, joita EU on jo pitkään vaatinut. Niihin kuuluvat muun muassa poliittisia puolueita koskevan lain uudistaminen, oikeusasiamiehen viran perustaminen ja ammattiliittojen oikeuksia koskevan lain laatiminen.

Ajoittaisesta takapakista huolimatta Turkki ponnistelee jatkuvasti lähentyäkseen unionia.

– Turkki on EU-kunnossa vuonna 2013, on Turkin ulkoministeri Ali Babacan luvannut.

Tapatieto haltuun

• Ulkomaalaisten kannattaa Turkissa panostaa liikekumppaneihin tutustumiseen. Turkkilaiset hoitavat liiketoimia aluksi mieluiten kasvokkain.
• Ensimmäisellä tapaamisella liikekumppanista kannattaa käyttää sanaa Mr. tai Ms. ennen sukunimeä. Parin tapaamisen jälkeen voi käyttää sanaa bey (herrasmies) tai hanim (lady) etunimen jälkeen.
• Turkissa tervehditään kevyesti kätellen. Suomalaistyyppistä jämäkkää kädenpuristusta pidetään epäkohteliaana.
• Kaikilta paikalla olijoilta on syytä tiedustella, kuinka he ja heidän perheensä voivat. Liike asioihin ei voi siirtyä suoraan ilman jutusteluvaihetta.
• Vieraanvaraisuutta arvostetaan Turkissa. Kutsu liikekumppanin kotiin on kunnia ja mukana kannattaa viedä kukkia tai suklaata. Pöydässä on syytä maistaa kaikkea, ettei isäntäpari loukkaannu.
• Lähde: Finpron maaraportti 2008

Linkit
Komission Turkki-sivut
Finpron Turkki-sivut

Lisää jutun teemoista

Laajentuminen, Turkki, yritystoiminta