Somalien syrjintä Suomessa hälyttävää
Suomen somalit ovat usein rasististen rikosten kohteina, paljastaa EU:n perusoikeusviraston teettämä selvitys.
Päivi Suihkonen
Kuva Ingram Publishing
20.5.2009
Syrjintä on luultua huomattavasti yleisempää Euroopan maissa, paljastaa EU:n perusoikeusviraston FRA:n teettämä haastattelututkimus. Suomen kannalta huolestuttavaa on, että Suomen somalit ovat kymmenen eniten syrjintää kokeneen ryhmän joukossa useissa kyselyn osissa.
Joka kolmas pääkaupunkiseudun somali kertoo joutuneensa motiiviltaan rasistisen rikoksen uhriksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osuus on kyselyn toiseksi suurin. Vain romanit Tšekin tasavallassa kertovat joutuneensa rikoksen uhreiksi useammin.
Puolet pääkaupunkiseudun somaleista pitää syrjintää yleisenä.
Selvityksen haastateltavat edustavat 45:tä vähemmistöä EU-maissa. Tutkimuksessa selvisi, että eniten syrjintää Euroopassa kokevat romanivähemmistöt Itä-Euroopassa ja afrikkalaiset eri maissa.
Suomessa selvitystä varten haastateltiin 484 somali- ja 562 venäläistaustaista henkilöä pääkaupunkiseudulta.
Somalit silmätikkuna alusta alkaen
Suomen Somaliliiton puheenjohtaja Said Karshe Aden pitää tulosta hälyttävänä.
‒ Olen uskonut, että rasismi olisi laantunut viimeisen neljän vuoden aikana. Nyt näyttää siltä, että tilanne on viime syksystä kärjistynyt perussuomalaisten vaalivoiton, huonon taloustilanteen ja lisääntyneen maahanmuuton takia, Aden analysoi.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää ei ole tilanteesta yllättynyt.
‒ Somaleita alkoi tulla Suomeen edellisen laman aikana, jolloin työllistyminen oli erittäin vaikeaa. Tästä syystä heillä on ollut alusta alkaen erityisen hankala asennekynnys ylitettävänään.
Vain jäävuoren huippu tiedossa
Johanna Suurpää kiittelee FRA:n laajaa haastattelututkimusta, joka tuo syrjinnän selkeästi päivänvaloon. Käytännössä suurin osa syrjintätapauksista ja rasistisista rikoksista jää viranomaisilta pimentoon, koska niistä ei ilmoiteta.
Selvityksen mukaan syrjinnän kohteeksi joutuneet eivät usko, että syrjintätapauksesta ilmoittaminen auttaisi mitään. Suurpää myöntää, että näyttöpuoli voi nostaa kynnystä ilmoitusten tekoon.
Kuitenkin yhdenvertaisuuslain ansiosta todistustaakka jaetaan syrjintäsyytteissä. Myös syytetyn on näytettävä toteen, ettei syrjintää ole tapahtunut, vähemmistövaltuutettu muistuttaa.
Linkit
FRA:n syrjintäselvitys
Lisää jutun teemoista
syrjintä, vähemmistöt, yhdenvertaisuus
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.