Maatiloilla kaivataan laajakaistaa
Markus Halosen uuteen navettaan tulee runsaasti tietotekniikkaa.
Nykyaikaiselle maatilalle kunnollinen nettiyhteys on välttämättömyys. Kiuruveden viljelijät toivovat, että EU-raha vauhdittaisi suunnitelmia valtakunnallisesta laajakaistasta.
Teksti ja kuva Matti Remes
20.5.2009
Aamulypsy on ohi Anttilan tilalla Kiuruveden Osmangilla. Seuraavaksi talon nuori isäntä Markus Halonen istahtaa päätteen ääreen hoitamaan maitotilan paperitöitä. Tietokoneesta on tullut viljelijälle lähes traktoriin verrattava tarvekalu.
– Yhä useamman asian hoitoon tarvitaan kunnollinen nettiyhteys, Halonen toteaa.
Viljelysuunnitelmat, nautaeläinrekisterit ja monet muut päivittäin tarvittavat asiat hoidetaan nykyään verkossa. Myös julkiset palvelut siirtyvät hyvää vauhtia nettiin. Esimerkiksi maataloustukihakemukset voi nykyään täyttää sähköisesti.
– Hitailla ja pätkivillä yhteyksillä niiden täyttäminen on kuitenkin yhtä tuskaa. Nopeampaa on viedä paperit perinteiseen tyyliin kaupungin maataloustoimistoon, vaikka siihen tuhraantuukin helposti useita tunteja, Markus Halonen kertoo.
Jatkossa Halosen tila on entistä riippuvaisempi nopeista nettiyhteyksistä, sillä suunnitteilla olevaan uuteen navettaan on tulossa runsaasti tietotekniikkaa.
Tilan 120:tä lehmää varten hankitaan kaksi lypsyrobottia, joiden ohjelmistopäivitykset vaativat jatkuvan verkkoyhteyden. Turvallisuutta parantaa webbipohjainen kamerajärjestelmä. Sen avulla vaikkapa poikimaisillaan olevaa lehmää voi tarkkailla kännykän kautta.
Laajakaistahanke
Valtakunnallisen laajakaistahankkeen kustannukset ovat arviolta 200 miljoonaa euroa.
Kolmannes summasta on tarkoitus saada teleyrityksiltä ja kaksi kolmasosaa kattaa valtion, kuntien ja EU:n rahoituksella.
EU:n elvytyspaketista hankkeeseen on luvassa 24 miljoonaa euroa.
Julkinen tuki suuntautuu haja-asutusalueille, joihin laajakaistan vetäminen ei olisi kaupallisesti kannattavaa.
Mokkula riittää vain lottoon
Haloset onnistuivat saamaan tilalleen kahdeksan megabitin laajakaistayhteyden, mutta monet muut viljelijät joutuvat tulemaan toimeen paljon hitaammilla yhteyksillä.
Markuksen isä Hannu Halonen on tunnettu maaseudun laajakaistayhteyksien puolestapuhuja. Hän sanoo, että tilanne Kiuruvedellä ja koko Ylä-Savossa on heikkenemään päin. Kiinteästä puhelinverkosta vastaava Sonera kerii parhaillaan kaapeleita rullalle.
– Tilalle operaattori tarjoaa langattomia yhteyksiä, joiden nopeudet ja ennen kaikkea toimintavarmuus eivät riitä viljelijöille. Mokkulayhteydellä voi lotota, muttei tehdä töitä, Hannu Halonen kertoo.
Langattomien yhteyksien ongelma haja-asutusalueilla ovat pitkät välimatkat. Mitä kauempana tukiasemasta surffailee, sitä hitaampi on yhteys. Taloudellisista syistä operaattorit joutuvat miettimään tarkkaan, kuinka tiheään tukiasemia rakennetaan.
– Mobiilipalvelut eivät riitä. Haja-asutusalueet tarvitsevat valokuitukaapeliyhteyden, Hannu Halonen painottaa.
“Ei aikaa odottaa vuosikausia”
Kiuruveden viljelijät toivovat, että valmisteluvaiheessa oleva valtakunnallinen laajakaistahanke toisi selkeää parannusta nettiyhteyksiin. Valtioneuvoston asettaman tavoitteen mukaan 100 megabitin laajakaistayhteys tulee olla kaikkien suomalaisten ulottuvilla vuoden 2015 loppuun mennessä.
Haja-asutusalueilla verkko aiotaan rakentaa niin, että nopea valokuituyhteys olisi enintään kahden kilometrin päässä jokaisesta asutusta talosta. Loppumatka kotikoneelle jäisi kuluttajan kustannettavaksi. Etäisyydestä riippuen se tietäisi 2 000–3 000 euron kertalaskua normaalien operaattorimaksujen päälle.
Hannu Halosen mielestä valtioneuvoston suunnitelma on hyvä. Hän painottaa kuitenkin, ettei maatiloilla ole aikaa odottaa useita vuosia.
– Toivottavasti EU:n tuki vauhdittaa laajakaistahanketta. Tukirahoissa pilkku on kuitenkin väärässä paikassa. Maaseudun verkkoyhteyksien parantamiseen tarvitaan enemmän rahaa ja nopeampia toimia.
Viekö taantuma rahat?
Taloustaantuma uhkaa hidastaa valtakunnallista laajakaistahanketta, sillä etenkin kunnilla voi olla vaikeuksia löytää rahoitusta verkkoyhteyksien parantamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Juha Parantainen toivoo, että EU:n tuki helpottaa paineita.
– EU:n rahalla katetaan nimenomaan kuntien osuutta hankkeesta. Tavoitteena on, että kuntasektorin osuus voitaisiin pudottaa kolmasosasta noin viidesosaan kokonaiskustannuksista, Parantainen laskee.
Parantainen huomauttaa, että suhdannekäänteestä voi olla myös hyötyä, kun työ- ja materiaalikustannukset alenevat.
Lisäksi laajakaistahanke toisi työtä työttömyyden koettelemille alueille. Parantainen ja maaseudun laajakaistojen puolestapuhuja Hannu Halonen ovat yhtä mieltä siitä, että hanke olisi mitä parhainta lamantorjuntalääkettä.
– Se työllistäisi muun muassa paikallisia koneurakoitsijoita. Laajakaistahankkeen kustannuksista 80 prosenttia koostuu työstä, Hannu Halonen huomauttaa.
Julkisesti tuettujen yhteyksien rakentaminen kilpailutetaan ja yhteydet rakennetaan vuosina 2010–2015.
Lisää jutun teemoista
elvytys, Internet, laajakaista, maatalous
Yksi kommentti artikkeliin Maatiloilla kaivataan laajakaistaa
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Sonera on aloittanut massiivisen kampanjan maaseudun puhelinyhteyksien ja laajakaistojen alasajoon. Mukaan lukien @450 laajakaista johon TeliaSonera pakotti asiakkaitaan siirtymään ollaan nyt lopettamassa. Tilalle TeliaSonera tarjoaa mokkulaa alueille joilla ei ole edes 3g yhteyksiä vain pelkkä gprs. Millä todellisuudessa ei saa edes alkusivua auki.
Mutta tamä täyttää kuitenkin viestintäministeriön mielestä vaatimuksen 1 megan yhteydestä maaseudulla.
Mitään ei ole tehty, tai mitään vaatimuksia ei ole esitetty operaattoreiden laittomien toimenpiteiden estämiseksi. Vaan on annettu hiljainen hyväksyntä kaikelle mitä operaattorit rahanhimossaan ovat vain keksineet voittojen maksimoimiseksi.
Perusteluna käytetään myös tänä kesänä sattuneita myrskyjä, TeliaSonera päättäjiltä saamansa valtuutuksen nojalla jättää rikkoontuneet linjat korjaamatta. Kun nykyisissä ehdoissa ei vaadita yhteydeltä mitään toimivuutta tai toimitusvarmuutta yhteydet saavat olla poikki kuukausia kenenkään puutumatta asiaan.
Maaseudun asukkaiden turvallisuus on vaarannettu tavalla mitä nyky yhteiskunnassa ei voi käsittää.
Markkiehtoisesti ja vain suurinta mahdollista voittoa hakevat operattorit eivat tule milloikaan järjestämään maaseudulle kunnollisia puhelin tai laajakaistayhteyksiä.
Heinäkuun alusta voimaan tullut 1 megan laajakaista yhteys kaikille kansalaisille ei tule milloinkaan toteutumaan mobiiliverkoissa, se on utopiaa ja täydellistä kusetusta.
Kupariverkoissa uudella tekniikalla päästäisiin jo 300 megan nopeuteen ja kustannukset olisivat erittäin pienet.
Valokaapeliyhteydet ovat myös täyttä otopiaa sillä yhteys voidaan toteuttaa vain harvoille ja aikataulut ovat venyviä, ehkä kymmeniä vuosia. Hinta tulee olemaan tähtitieteellinen.
Ei pidä uskoa Soneran vakuutteluihin, vaan pitää kuunnella meitä maaseudun asiantuntijoita ja toimia niin ettei korvaamatonta vahinkoa päästäisi enään tekemään.
Nyt pitäisi välittömästi laittaa toimenpidekielto millä linjojen purkaminen estetään. Myös pitää asettaa uhkasakko TeliaSoneralle, 30 miljoonaa euroa kerottuna kymmenellä olisi sopiva summa minkä he väittävät olevan tappio vuodessa maaseudun puhelinlinjoista.
(Kommentti on toimituksen lyhentämä.)